Rakastin arkea, joskus. Muistan sen aika elävästi. Lomilta oli kiva palata arkeen, tykkäsin rytmistä. Ymmärsin jossain tosi syvällä sen, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan arjen huojentavasta rauhasta.
Tarkalleen ottaen taisin olla ainoa, joka siitä (Johanna Kurkelan biisin sanoin) puhui.
Nyt se on jotenkin harmaata mössöä. En haluaisi osallistua siihen. Odotan jotain, mutten ole varma, mitä se jokin on. Ainakaan se ei ole parin viikon päässä häämöttävä loma, jonne lähtö tuntuu rasittavalta, ja jonka jälkeen kaikki jatkuu samanlaisena kuin aina ennenkin.
Tajusin tämän osin tulppaanien kautta.
Tammikuu ei ole missään nimessä ollut koskaan suosikkikuukauteni, mutta vielä joitakin vuosia sitten taisin ajatella iloissani, että ainakin kaupasta saa tulppaaneja. Tulppanit tekivät kaikesta jotenkin siedettävää.
Mutta nyt uusi tulppaaninippu ei tuo iloa. Ne muistuttavat siitä hetkestä, jolloin ne pitää heittää roskiin. Sulloa biojäteroskikseen. Huomata, ettei taas piitannut niistä paskan vertaa.
Mies mutisi äsken jotain siitä, miten viimeisin ostettu tulppaaninippu olisi myös viimeinen. Tietenkin se tuntui kurjalta, mutta myös jotenkin armolliselta. Kukaan ei osta tulppaaneja, kenenkään ei tarvitse kohdata sitä, etteivät ne ilahduta, eikä kenenkään tarvitse laittaa niitä roskiin.
Enää ikinä.
Tarkalleen ottaen taisin olla ainoa, joka siitä (Johanna Kurkelan biisin sanoin) puhui.
Nyt se on jotenkin harmaata mössöä. En haluaisi osallistua siihen. Odotan jotain, mutten ole varma, mitä se jokin on. Ainakaan se ei ole parin viikon päässä häämöttävä loma, jonne lähtö tuntuu rasittavalta, ja jonka jälkeen kaikki jatkuu samanlaisena kuin aina ennenkin.
Tajusin tämän osin tulppaanien kautta.
Tammikuu ei ole missään nimessä ollut koskaan suosikkikuukauteni, mutta vielä joitakin vuosia sitten taisin ajatella iloissani, että ainakin kaupasta saa tulppaaneja. Tulppanit tekivät kaikesta jotenkin siedettävää.
Mutta nyt uusi tulppaaninippu ei tuo iloa. Ne muistuttavat siitä hetkestä, jolloin ne pitää heittää roskiin. Sulloa biojäteroskikseen. Huomata, ettei taas piitannut niistä paskan vertaa.
Mies mutisi äsken jotain siitä, miten viimeisin ostettu tulppaaninippu olisi myös viimeinen. Tietenkin se tuntui kurjalta, mutta myös jotenkin armolliselta. Kukaan ei osta tulppaaneja, kenenkään ei tarvitse kohdata sitä, etteivät ne ilahduta, eikä kenenkään tarvitse laittaa niitä roskiin.
Enää ikinä.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti